Aki Olavi Kaurismäki (Finnish: [ˈɑki ˈkɑu̯rismæki]; born 4 April 1957; Orimattila) is a Finnish film director, screenwriter, producer, editor and actor. He is best known for the award-winning Drifting Clouds (1996), The Man Without a Past (2002), Le Havre (2011), The Other Side of Hope (2017) and Fallen Leaves (2023), as well as for the mockumentary Leningrad Cowboys Go America (1989). He is described as Finland's best-known film director. His is an older brother to Mika Kaurismäki.

After graduating in media studies from the University of Tampere, Kaurismäki worked as a bricklayer, postman, and dish-washer, long before pursuing his interest in cinema, first as a critic, and later as a screenwriter & director. He started his career as a co-screenwriter and actor in films made by his older brother, Mika Kaurismäki. He played the main role in Mika's film The Liar (1981). Together they founded the production company Villealfa Filmproductions and later the Midnight Sun Film Festival. His debut as an independent director was Crime and Punishment (1983), an adaptation of Dostoyevsky's novel set in modern Helsinki. He gained worldwide attention with Leningrad Cowboys Go America (1989).

Kaurismäki's film Ariel (1988) was entered into the 16th Moscow International Film Festival where it won the Prix FIPRESCI. Kaurismäki's most acclaimed film has been The Man Without a Past, which won the Grand Prix and the Prize of the Ecumenical Jury at the 2002 Cannes Film Festival and was nominated for an Academy Award in the Best Foreign Language Film category in 2003. However, Kaurismäki refused to attend the Oscar ceremony, asserting that he did not feel like partying in a country that was in a state of war. Kaurismäki's next film Lights in the Dusk was also chosen to be Finland's nominee for best foreign-language film, but Kaurismäki again boycotted the awards and refused the nomination, as a protest against U.S. President George W. Bush's foreign policy. In 2002 Kaurismäki also boycotted the 40th New York Film Festival in a show of solidarity with the Iranian director Abbas Kiarostami, who was not given a US visa in time for the festival. Kaurismäki's 2017 film The Other Side of Hope won the Silver Bear for Best Director award at the 67th Berlin International Film Festival. At the same festival he also announced that it would be his last film as a director, although the retirement was short-lived as he began filming another film, Fallen Leaves, in 2022, which premiered at the Cannes Film Festival in 2023.

Aki Olavi Kaurismäki (s. 4. huhtikuuta 1957 Orimattila) on suomalainen, akateemikon arvonimen saanut elokuvaohjaaja. Hänen tunnetuin ja katsotuin elokuvansa Suomessa ja maailmalla on vuonna 2002 valmistunut Mies vailla menneisyyttä.

Kaurismäen elokuville on tunnusomaista yleiskielinen artikulointi ja valtavirran ulkopuolella elävien ymmärtävä esittäminen. Matti Pellonpää ja Kati Outinen ovat olleet Kaurismäen luottonäyttelijöitä, mutta suuremmissa tai pienemmissä rooleissa ovat esiintyneet usein myös Elina Salo, Esko Nikkari, Sulevi Peltola, Markku Peltola, Sakari Kuosmanen ja Kari Väänänen.

Kaurismäki on niin sanottu auteur-ohjaaja, toisin sanoen hän käsikirjoittaa, ohjaa, tuottaa ja useimmiten leikkaakin elokuvansa pääosin itse.

Kaurismäki syntyi Orimattilassa mutta asui nuoruudessaan useilla paikkakunnilla, kuten Toijalassa ja Kouvolassa, joiden elokuvakerhojen aktiivinen jäsen hän oli. Ylioppilaaksi Kaurismäki kirjoitti Kankaanpään lukiosta 1973. Tämän jälkeen 1970-luvun loppupuolella hän opiskeli kolmisen vuotta tiedotusoppia Tampereen yliopistossa. Omien sanojensa mukaan Kaurismäki katuu, että ei viettänyt noita kolmea vuotta ammattikoulussa; puusepän tai sähköasentajan ammatista olisi ollut ainakin jotain konkreettista hyötyä. Hän työskenteli vuonna 1978 Ilta-Sanomissa kesätoimittajana.

Tampereella asuessaan ja opiskellessaan Kaurismäki osallistui ahkerasti elokuvatoimintaan. Hän oli muun muassa elokuvakerho Monroen jäsen, järjestäjänä Tampereen lyhytelokuvajuhlilla sekä kirjoitti elokuva-arvosteluja ja muita kulttuurijuttuja Tampereen ylioppilaslehteen Aviisiin. Aivan alun perin Kaurismäki olisi halunnut kirjailijaksi, mutta jäi kuitenkin ”koukkuun” elokuvaan.

Kaurismäki on kahdesti boikotoinut Oscar-gaalaa. Vuonna 2002 hänen elokuvastaan Mies vailla menneisyyttä tuli ensimmäinen suomalainen Oscar-ehdokkuuden saanut elokuva, kun se valittiin ehdokkaaksi Parhaan ulkomaisen elokuvan Oscar-palkintoon. Kaurismäki kuitenkin kieltäytyi osallistumasta Oscar-gaalaan vastalauseena Yhdysvaltain johtamaa Irakin sotaa vastaan. Ehdokkuuden hän otti vastaan helpottaakseen elokuvan levitystä Yhdysvalloissa.

Lokakuussa 2006 boikotti nousi jälleen puheenaiheeksi, kun Kaurismäki ilmoitti vastalauseena Yhdysvaltojen silloiselle politiikalle ja hallinnolle, ettei halua että hänen elokuvaansa Laitakaupungin valot tarjotaan Suomen viralliseksi ehdokkaaksi. Koska Kaurismäen elokuva oli jo valittu ehdolle, Suomi jäi ilman ehdokasta.

Pitkään kestänyt boikotti päättyi vuonna 2011. Kaurismäki antoi luvan asettaa elokuvansa Le Havre ehdolle Suomen Oscar-ehdokkaaksi parhaan ulkomaisen elokuvan Oscariin. Kaurismäen mukaan päätökseen vaikuttivat Yhdysvaltojen uusi, demokraattinen presidentti ja sotavoimien vetäminen Irakista.